Van­hem­pa­na olem­me val­mii­ta vaik­ka kuo­le­maan las­tem­me puo­les­ta. Las­tem­me kan­nal­ta on kui­ten­kin tär­keäm­pää kysyä, olet­ko val­mis täy­teen elä­mään hei­tä var­ten?

1. Hidas­ta elä­mää

Kos­kaan ei ole lii­an myö­häis­tä aloit­taa.
Lap­set tar­vit­se­vat pal­jon aikaa kas­vaak­seen ja kehit­tyäk­seen. Ihmis­lap­si on syn­tyes­sään nisäk­käis­tä avut­to­min ja tar­koi­tet­tu lähi­kon­tak­tiin van­hem­pien­sa kans­sa eten­kin ensim­mäi­set 3 elin vuot­tan­sa.

Jot­ta voit tar­jo­ta lap­sel­le tämän tar­vit­se­man­sa luon­nol­li­set kas­vuo­lo­suh­teet, on sinun van­hem­pa­na opit­ta­va hidas­ta­maan elä­mää­si.

Pik­ku lap­si arkea ei kes­tä loput­to­miin, mut­ta lap­sil­la­si on vain yksi lap­suus ja riit­tä­vän hyvän lap­suu­den mer­ki­tys lap­sen myö­hem­pään elä­mään on kiis­ta­ton.

Lap­se­si käyt­tää ensi­si­jai­ses­ti ja ali­ta­jui­ses­ti nii­tä opit­tu­ja toi­min­ta­mal­le­ja omas­sa van­hem­muu­des­saan, jois­ta hän on saa­nut mal­lin lap­suu­den per­hees­sään. Huo­leh­di sii­tä, että sinul­la on riit­tä­väs­ti aikaa reflek­toi­mi­seen ja omien toi­min­ta­mal­lie­si tark­kai­luun, jot­ta var­mas­ti kas­va­tat las­ta­si sinun tär­keim­pien arvo­je­si mukaan. Et halua, suo­rit­taa, kii­reh­tiä tai toi­mia lis­koai­vo­je­si ohjaa­ma­na koko van­hem­muut­ta­si.

Ota hom­ma hal­tuun hidas­ta­mal­la elä­mää. Kar­si­mal­la pois kaik­kea sitä, mikä vie tur­haan ener­gi­aa­si ja aikaa­si las­te­si kans­sa vie­te­tys­tä ajas­ta.

Teh­kää asioi­ta, jois­ta koko per­he naut­tii. Van­hem­muus on iha­naa aikaa elä­mäs­sä kun oival­taa, ettei kai­ken yhdes­sä teke­mi­sen tar­vit­se olla suun­nat­tu pik­ku­lap­sil­le. Lap­si rakas­taa ennen kaik­kea yhdes­sä­oloa ja jak­saa ihme­tel­lä ja innos­tua kai­kes­ta mis­tä sinä­kin. Teke­mi­nen vain hidas­tuu ja vie enem­män aikaa kun muka­na on pie­net jalat ja kädet.

Ota aikaa lap­sen kans­sa ihmet­te­lyl­le, tut­ki­mi­sel­le ja erit­täin hitail­le käve­lyil­le.

2. Ope­ta lap­si liik­ku­maan luon­nos­sa

Luon­nos­sa liik­ku­mi­sel­la on lukui­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia sekä fyy­si­ses­ti, että hen­ki­ses­ti. Luon­nos­sa esiin­ty­vil­lä väreil­lä ja tuok­suil­la on mie­len­ter­veyt­tä tuke­va vai­ku­tus. Met­säs­sä liik­ku­mi­nen kehit­tää kaik­kia ais­te­ja moni­puo­li­ses­ti.

Met­säs­sä leik­ki­mi­nen kehit­tää luo­vuut­ta, kek­se­liäi­syyt­tä ja mie­li­ku­vi­tus­ta. Se myös hel­lii ais­te­jam­me kai­kin tavoin. Met­säs­sä keho ja mie­li ovat luon­nol­li­ses­sa tilas­saan ja saa­vat lepoa ja vas­tus­tus­ky­kyä.

“Tie­sit­kö, että met­sän­maa­pe­rä tukee vas­tus­tus­ky­kyä ja ehkäi­see esi­mer­kik­si aller­gioi­ta mer­kit­tä­väs­ti?”

Etäi­syy­det, kor­keus­e­rot sekä maas­ton haas­ta­vuus kehit­tä­vät lap­sen lihak­sis­toa, luus­toa, tasa­pai­noa ja esi­mer­kik­si näkö­ky­kyä.

Kas­va­neen ruu­tua­jan on tut­kit­tu hei­ken­tä­vän esi­mer­kik­si las­ten pimeä- ja kau­ko­nä­köä. Sil­mät lepää­vät luon­nos­sa.

Myös ris­kin­ot­to­ky­vyn kehit­ty­mi­nen kas­vaa met­säs­sä leik­kies­sä.

Luon­nol­la on lukui­sia kei­no­ja paran­taa mei­tä, joten ope­ta lap­si pie­nes­tä asti kun­nioit­ta­maan luon­toa osa­na itse­ään.

3. Osal­lis­ta las­ta pie­nes­tä pitäen

Kukaan ei halua olla hyö­dy­tön ja toi­me­ton. Lap­si halu­aa pie­nes­tä asti kuu­lua osak­si per­het­tä. Hän halu­aa olla vaka­vas­ti otet­ta­va per­heen­jä­sen, jol­la on oma tär­keä roo­lin­sa per­hees­sä.

Jos las­ta koh­del­laan kuten avu­ton­ta, osaa­ma­ton­ta tai tie­tä­mä­tön­tä, alkaa hän voi­da pahoin ja se usein näkyy suo­raan lap­sen käy­tök­ses­sä.

Lap­set ansait­se­vat huo­mat­ta­vas­ti enem­män kre­diit­tiä kuin heil­le annam­me. Heil­lä on val­ta­van pal­jon vii­saut­ta ja arvo­kas­ta pers­pek­tii­viä jaet­ta­va­naan jos vain pysäh­dyt kuun­te­le­maan.

Anna lap­sel­le ikä- ja tai­to­ta­soon sopi­via aidos­ti hyö­dyl­li­siä arjen aska­rei­ta ja opet­te­le hyväk­sy­vään lap­sen kes­ke­ne­räi­syys aska­rei­ta teh­des­sä.

Anna teh­tä­viä, jois­sa lap­si voi aidos­ti onnis­tua ja olla hyö­dyk­si. Sääs­tä sanal­li­set ohjee­si ja teke­mi­sen kont­ro­loin­ti ja anna lap­sen oppia teke­mi­sen ja mal­liop­pi­mi­sen kaut­ta omas­sa tah­dis­saan.

Lap­sen kas­vaes­sa tai­to­ta­so kas­vaa ja kehit­tyy. Saa­des­saan ensin teh­dä omal­la taval­laan, alkaa lap­si mal­lin­taa sinun tapaa­si (sil­lä sinä olet hänen ulti­ma­te san­ka­rin­sa ja ido­lin­sa). Pik­ku hil­jaa lap­si halu­aa teh­dä haas­ta­vam­pia aska­rei­ta omas­ta halus­taan olla avuk­si yhtei­sen hyvän eteen.

4. Mal­li­na käy­tös­ta­po­ja, joi­ta haluat lap­sen oppi­van

“Sinun esi­mer­kil­lä­si on las­ten­kas­va­tuk­ses­sa kai­kis­ta suu­rin mer­ki­tys.”

5. Puhu itsel­le­si, kuten toi­voi­sit lap­sen puhu­van itsel­leen

Mil­lai­sia sano­ja käy­tät kun puhut itsestäsi?Vähätteletkö omia tai­to­ja­si tai ran­kai­set­ko kehoa­si sanoin tai teoin?

Kiin­ni­tä huo­mio­ta myös sii­hen miten annat mui­den puhua sinus­ta ja sinul­le sekä sii­hen miten muut lap­sen ympä­ril­lä ole­vat puhu­vat itses­tään ja muis­ta. Jos lap­si elää arjes­sa, jos­sa juo­ruil­laan ja puhu­taan pahaa toi­sis­ta, hän oppii häpeä­mään itse­ään ja luo­maan yhteyt­tä juo­rui­lun avul­la.

“Kiin­ni­tä huo­mio­ta­si sii­hen miten puhut itses­tä­si- Sil­lä miten lap­se­si näkee sinun koh­te­le­van itseä­si, tulee ole­maan val­ta­van suu­ri roo­li hänen sisäi­ses­sä puhees­saan.”

Juo­rui­lu saa lap­sen kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta omaan ole­muk­seen­sa ja hän alkaa etsiä ja peit­tää omia vir­hei­tään, jot­tei niis­tä puhut­tai­si tai hän tuot­tai­si häpe­ää per­heel­leen. Hän jät­tää asioi­ta teke­mät­tä pelä­tes­sään epä­on­nis­tu­mis­ta ja sen tuo­maa häpe­ää. Hän oppii epä­on­nis­tu­mi­sen ole­van häpeä vaik­ka epä­on­nis­tu­mi­nen on todel­li­suu­des­sa paras tapa oppia ja kehit­tyä. Juo­rui­lun sijaan opet­te­le luo­maan yhteys toi­siin ihmi­siin puhu­mal­la mis­tä tahan­sa muus­ta. Puhu toi­sis­ta vain jos sinul­la on arvos­tus­ta ja ihai­lua sanois­sa­si. Niin ope­tat lap­sel­le, että puhut hänes­tä­kin ihail­len ja arvos­taen kun hän ei ole pai­kal­la.

Se miten lap­se­si näkee sinun koh­te­le­van itseä­si tulee ole­maan osa hänen sisäis­tä puhet­taan. Opet­te­le puhu­maan myös itsel­le­si kau­niis­ti, opet­te­le näke­mään oma arvo­si, opet­te­le hyväk­sy­mään itse­si kes­ke­ne­räi­se­nä oppi­ja­na.

Vain sinun esi­mer­kin kaut­ta lap­se­si oppii ole­maan itsel­leen armol­li­nen ja myö­tä­tun­toi­nen.

“Jos et näe kau­neut­ta kun kat­sot pei­liin tai koe arvos­tus­ta itseä­si koh­taan, sinul­la on töi­tä teh­tä­vä­nä, ei vain itseä­si var­ten vaan myös las­ta­si var­ten.”

6. Elä omien arvo­je­si mukais­ta elä­mää

Älä anna enää onnea­si mui­den käsiin. Opet­te­le tun­te­maan itse­si parem­min pysäh­ty­mäl­lä kuun­te­le­maan mit­kä arvot ovat sinul­le tär­kei­tä.

Kun sinul­le sel­vi­ää omat arvo­si, ala teke­mään tie­toi­sia valin­to­ja omien arvo­je­si mukaan. Älä mene sin­ne min­ne kaik­ki muut­kin mene­vät vain sik­si, että se tun­tuu tur­val­li­sel­ta. Mene sin­ne min­ne sinun arvo­si ohjaa­vat sinua kul­ke­maan.

Tee arjes­sa­si sel­lai­sia valin­to­ja, joi­den taka­na voit aidos­ti seis­tä. Seu­raa­mal­la omia arvo­ja­si ope­tat las­ta­si teke­mään samoin.
Lap­sen teh­tä­vä ei ole ope­tel­la otta­maan käs­ky­jä vas­taan vaan oppia teke­mään valin­to­ja omien arvo­jen­sa mukaan.

“Oman esi­mer­kin avul­la kas­va­tat pär­jää­viä, roh­kei­ta ja ter­vei­tä lap­sia.”


Teh­tä­väm­me van­hem­pi­na ei ole kas­vat­taa lap­sia koh­taa­maan sitä tule­vai­suut­ta, jon­ka me itse kas­voim­me koh­taa­maan.

Mei­dän teh­tä­väm­me on kas­vat­taa lap­sia koh­ti hei­dän tule­vai­suut­taan. Tule­vai­suut­ta, jos­ta me ymmär­räm­me omia lap­siam­me vähem­män. Sik­si sinun tuli­si kas­vat­taa las­ta sisäl­tä ulos päin.

“Anna lap­sel­le elä­mään lah­jak­si vah­va itse­tun­te­mus oman esi­merk­ki­si kaut­ta.”

Jos lap­si voi sisäi­ses­ti hyvin hän tulee kes­tä­mään elä­män myrs­kyt ja osaa elää elä­mään­sä tyy­ty­väi­se­nä ja kii­tol­li­se­na mis­sä tahan­sa amma­tis­sa, tulo­luo­kas­sa tai eli­nym­pä­ris­tös­sä.

Kas­va­ta las­ta avoi­min mie­lin koh­ti hänen tule­vai­suut­taan.