Vanhempana olemme valmiita vaikka kuolemaan lastemme puolesta. Lastemme kannalta on kuitenkin tärkeämpää kysyä, oletko valmis täyteen elämään heitä varten?
1. Hidasta elämää
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Lapset tarvitsevat paljon aikaa kasvaakseen ja kehittyäkseen. Ihmislapsi on syntyessään nisäkkäistä avuttomin ja tarkoitettu lähikontaktiin vanhempiensa kanssa etenkin ensimmäiset 3 elin vuottansa.
Jotta voit tarjota lapselle tämän tarvitsemansa luonnolliset kasvuolosuhteet, on sinun vanhempana opittava hidastamaan elämääsi.
Pikku lapsi arkea ei kestä loputtomiin, mutta lapsillasi on vain yksi lapsuus ja riittävän hyvän lapsuuden merkitys lapsen myöhempään elämään on kiistaton.
Lapsesi käyttää ensisijaisesti ja alitajuisesti niitä opittuja toimintamalleja omassa vanhemmuudessaan, joista hän on saanut mallin lapsuuden perheessään. Huolehdi siitä, että sinulla on riittävästi aikaa reflektoimiseen ja omien toimintamalliesi tarkkailuun, jotta varmasti kasvatat lastasi sinun tärkeimpien arvojesi mukaan. Et halua, suorittaa, kiirehtiä tai toimia liskoaivojesi ohjaamana koko vanhemmuuttasi.
Ota homma haltuun hidastamalla elämää. Karsimalla pois kaikkea sitä, mikä vie turhaan energiaasi ja aikaasi lastesi kanssa vietetystä ajasta.
Tehkää asioita, joista koko perhe nauttii. Vanhemmuus on ihanaa aikaa elämässä kun oivaltaa, ettei kaiken yhdessä tekemisen tarvitse olla suunnattu pikkulapsille. Lapsi rakastaa ennen kaikkea yhdessäoloa ja jaksaa ihmetellä ja innostua kaikesta mistä sinäkin. Tekeminen vain hidastuu ja vie enemmän aikaa kun mukana on pienet jalat ja kädet.
Ota aikaa lapsen kanssa ihmettelylle, tutkimiselle ja erittäin hitaille kävelyille.
2. Opeta lapsi liikkumaan luonnossa
Luonnossa liikkumisella on lukuisia terveysvaikutuksia sekä fyysisesti, että henkisesti. Luonnossa esiintyvillä väreillä ja tuoksuilla on mielenterveyttä tukeva vaikutus. Metsässä liikkuminen kehittää kaikkia aisteja monipuolisesti.
Metsässä leikkiminen kehittää luovuutta, kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta. Se myös hellii aistejamme kaikin tavoin. Metsässä keho ja mieli ovat luonnollisessa tilassaan ja saavat lepoa ja vastustuskykyä.
“Tiesitkö, että metsänmaaperä tukee vastustuskykyä ja ehkäisee esimerkiksi allergioita merkittävästi?”
Etäisyydet, korkeuserot sekä maaston haastavuus kehittävät lapsen lihaksistoa, luustoa, tasapainoa ja esimerkiksi näkökykyä.
Kasvaneen ruutuajan on tutkittu heikentävän esimerkiksi lasten pimeä- ja kaukonäköä. Silmät lepäävät luonnossa.
Myös riskinottokyvyn kehittyminen kasvaa metsässä leikkiessä.
Luonnolla on lukuisia keinoja parantaa meitä, joten opeta lapsi pienestä asti kunnioittamaan luontoa osana itseään.
3. Osallista lasta pienestä pitäen
Kukaan ei halua olla hyödytön ja toimeton. Lapsi haluaa pienestä asti kuulua osaksi perhettä. Hän haluaa olla vakavasti otettava perheenjäsen, jolla on oma tärkeä roolinsa perheessä.
Jos lasta kohdellaan kuten avutonta, osaamatonta tai tietämätöntä, alkaa hän voida pahoin ja se usein näkyy suoraan lapsen käytöksessä.
Lapset ansaitsevat huomattavasti enemmän krediittiä kuin heille annamme. Heillä on valtavan paljon viisautta ja arvokasta perspektiiviä jaettavanaan jos vain pysähdyt kuuntelemaan.
Anna lapselle ikä- ja taitotasoon sopivia aidosti hyödyllisiä arjen askareita ja opettele hyväksyvään lapsen keskeneräisyys askareita tehdessä.
Anna tehtäviä, joissa lapsi voi aidosti onnistua ja olla hyödyksi. Säästä sanalliset ohjeesi ja tekemisen kontrolointi ja anna lapsen oppia tekemisen ja mallioppimisen kautta omassa tahdissaan.
Lapsen kasvaessa taitotaso kasvaa ja kehittyy. Saadessaan ensin tehdä omalla tavallaan, alkaa lapsi mallintaa sinun tapaasi (sillä sinä olet hänen ultimate sankarinsa ja idolinsa). Pikku hiljaa lapsi haluaa tehdä haastavampia askareita omasta halustaan olla avuksi yhteisen hyvän eteen.
4. Mallina käytöstapoja, joita haluat lapsen oppivan
- Jos toivot, että lapsi kuuntelee sinua, opettele kuuntelemaan häntä. Jos tahdot, että lapsi puhuu kauniisti, puhu hänelle kauniisti. Jos tahdot, ettei perheessä huudeta, lopeta huutaminen. Jos tahdot lapsen ottavan muut ihmiset huomioon, ota muut ihmiset huomioon. Jos tahdot lapsen olevan empaattisempi, kohtele lasta empaattisesti.
- Jos kohtaat lapsen empaattisesti, opetat häntä kohtaamaan itsensä ja toiset empaattisesti.
- Jos asetat elämässäsi rajat sille, miten sinua saa kohdella, opetat häntä kunnioittamaan ja asettamaan omat rajansa.
- Jos otat elämässäsi omat rajasi huomioon lapsesi oppii, että hänenkin rajoillaan on merkitystä.
- Jos kohtaat itsesi armollisesti ja otat vastuun virheistäsi, opetat lapselle vastuunottoa ja armollisuutta itseään kohtaan.
- Jos näytät lapselle, miten virheet ovat epäonnistumisen sijaan mahdollisuus, opetat häntä kasvamaan ilman häpeää.
- Jos näytät lapselle tunteesi ja kerrot mitä niiden takana on, opetat häntä näyttämään ja ymmärtämään tunteitaan.
- Jos puhut lapselle rakentavasti, opetat lasta puhumaan rakentavasti.
- Jos tavoittelet omia unelmiasi, opetat lapsen tekemään samoin.
- Jos olet sinnikäs näkemään vaivaa tavoitteidesi eteen, opetat lapsellesi sinnikkyyttä tavoitella omiaa.
- Jos luot yhteyttä lapseen osoittamalla kiinnostusta hänen päivästään kysymyksin ja kuuntelemalla, opetat, että hänen kokemuksillaan ja asioillaan on merkitystä.
“Sinun esimerkilläsi on lastenkasvatuksessa kaikista suurin merkitys.”
5. Puhu itsellesi, kuten toivoisit lapsen puhuvan itselleen
Millaisia sanoja käytät kun puhut itsestäsi?Vähätteletkö omia taitojasi tai rankaisetko kehoasi sanoin tai teoin?
Kiinnitä huomiota myös siihen miten annat muiden puhua sinusta ja sinulle sekä siihen miten muut lapsen ympärillä olevat puhuvat itsestään ja muista. Jos lapsi elää arjessa, jossa juoruillaan ja puhutaan pahaa toisista, hän oppii häpeämään itseään ja luomaan yhteyttä juoruilun avulla.
“Kiinnitä huomiotasi siihen miten puhut itsestäsi- Sillä miten lapsesi näkee sinun kohtelevan itseäsi, tulee olemaan valtavan suuri rooli hänen sisäisessä puheessaan.”
Juoruilu saa lapsen kiinnittämään huomiota omaan olemukseensa ja hän alkaa etsiä ja peittää omia virheitään, jottei niistä puhuttaisi tai hän tuottaisi häpeää perheelleen. Hän jättää asioita tekemättä pelätessään epäonnistumista ja sen tuomaa häpeää. Hän oppii epäonnistumisen olevan häpeä vaikka epäonnistuminen on todellisuudessa paras tapa oppia ja kehittyä. Juoruilun sijaan opettele luomaan yhteys toisiin ihmisiin puhumalla mistä tahansa muusta. Puhu toisista vain jos sinulla on arvostusta ja ihailua sanoissasi. Niin opetat lapselle, että puhut hänestäkin ihaillen ja arvostaen kun hän ei ole paikalla.
Se miten lapsesi näkee sinun kohtelevan itseäsi tulee olemaan osa hänen sisäistä puhettaan. Opettele puhumaan myös itsellesi kauniisti, opettele näkemään oma arvosi, opettele hyväksymään itsesi keskeneräisenä oppijana.
Vain sinun esimerkin kautta lapsesi oppii olemaan itselleen armollinen ja myötätuntoinen.
“Jos et näe kauneutta kun katsot peiliin tai koe arvostusta itseäsi kohtaan, sinulla on töitä tehtävänä, ei vain itseäsi varten vaan myös lastasi varten.”
6. Elä omien arvojesi mukaista elämää
Älä anna enää onneasi muiden käsiin. Opettele tuntemaan itsesi paremmin pysähtymällä kuuntelemaan mitkä arvot ovat sinulle tärkeitä.
Kun sinulle selviää omat arvosi, ala tekemään tietoisia valintoja omien arvojesi mukaan. Älä mene sinne minne kaikki muutkin menevät vain siksi, että se tuntuu turvalliselta. Mene sinne minne sinun arvosi ohjaavat sinua kulkemaan.
Tee arjessasi sellaisia valintoja, joiden takana voit aidosti seistä. Seuraamalla omia arvojasi opetat lastasi tekemään samoin.
Lapsen tehtävä ei ole opetella ottamaan käskyjä vastaan vaan oppia tekemään valintoja omien arvojensa mukaan.
“Oman esimerkin avulla kasvatat pärjääviä, rohkeita ja terveitä lapsia.”
Tehtävämme vanhempina ei ole kasvattaa lapsia kohtaamaan sitä tulevaisuutta, jonka me itse kasvoimme kohtaamaan.
Meidän tehtävämme on kasvattaa lapsia kohti heidän tulevaisuuttaan. Tulevaisuutta, josta me ymmärrämme omia lapsiamme vähemmän. Siksi sinun tulisi kasvattaa lasta sisältä ulos päin.
“Anna lapselle elämään lahjaksi vahva itsetuntemus oman esimerkkisi kautta.”
Jos lapsi voi sisäisesti hyvin hän tulee kestämään elämän myrskyt ja osaa elää elämäänsä tyytyväisenä ja kiitollisena missä tahansa ammatissa, tuloluokassa tai elinympäristössä.
Kasvata lasta avoimin mielin kohti hänen tulevaisuuttaan.